Muutama päivä sitten matkalla Ruohonjuuri kauppaan Itäkeskuksessa ostamaan lakritsiteetä näimme keski-ikäisen ulkomaalaisen miehen soittamassa viulua. Kuusivuotias poikani pyysi heti minulta voisimmeko antaa miehelle rahaa. Tarkistin laukkuni ja kaikki taskuni, löysin muutamia pieniä kolikoita ja poikani meni laittamaan ne miehen hattuun. Mies hymyili meille ja sanoi “kiitos” kevyellä aksentilla. Jatkoimme matkaamme kauppaan. Poikani kysyi minulta, miksi jotkut ihmiset ovat köyhiä. “Ne eivät luultavasti voi löytää töitä. Ei ole tarpeeksi töitä kaikille.”, kuulin itseni vastaavan. ”Sitten hän löytää oman työn. Se soittaminen on hänen työ.”, esitti poikani lyhyesti.

Ostettuamme lakritsiteetä, pysähdyimme miehen vieressä vielä kerran ja kuuntelimme. Pieni aukio oli täynnä ihmisiä, mutta kukaan ei näyttänyt olevan oikeasti kuuntelemassa. Ihmiset kiirehtivät sinne tänne ajatuksiinsa kadonneina. Jotkut heistä eivät ehkä huomanneet violunsoittajaa eivätkä kuulleet musiikkia lainkaan.

Kun laulu loppui minä taputin. Se oli hiljainen taputus, koska olin ainoa, joka taputti. Mutta se mies huomasi, hymyili ja aloitti soittamaan uudestaan. Nyt hän soitti meille. Ochi chornyje. (Tummat silmät). Musiikki, jota hän soitti, oli äärettömän kaunista, hän soitti kuin konsertin virtuoosi. I was flooded with a full range of emotions. Yhtäkkiä tunsin koko maailman murheet harteillani. Kyynelet tulvivat silmiini ja yritin pidätellä niitä, että poikani ei tarvitse ihmetellä miksi äiti itkee. Mietin muusikon omia murheita. Mitkä olosuhteet toivat hänet kadulle? Mikä on hänen elämänsä tarina?

Jokaisen elämän takana on joku tarina. Erilaiset olosuhteet toivat meidät sinne, missä olemme nyt. Jos A ei tapahtunut, B ei olisi koskaan olemassa, C:n sijasta, meidän elämä kääntyisi eri suuntaan. Miten hauraita ovat varmuutemme ja kuinka helposti voi tämän päivän onni kääntyä huomisen murheeksi.

Seuraavalla kerralla kun ohitamme katumuusikon, pysähtykäämme ja kuunnelkaamme hetki. Hänen musiikistaan voi löytyä päivän kallisarvoisin hetki.

Kiitos siitä hetkestä, tuntematon viulunsoittaja.