Meditation is the only intentional, systematic human activity which at bottom is about not trying to improve yourself or get anywhere else, but simply to realize where you already are.”
– Jon Kabat-Zinn, Wherever You Go, There You Are

IMG_0626Guided Affective Imagery (GAI)

GAI on kansainvälisesti arvostettu tekniikka, joka perustuu psykoanalyyttisiin ja -dynaamisiin teorioihin. GAI auttaa sinua selvittämään konflikteja, avaamaan sisäisiä resurssejasi ja tukemaan luovia prosesseja. Tekniikka käyttää mielikuvia, joita käsitellään myöhemmässä haastattelussa. Sisäinen realiteetti näytetään symbolisella tasolla, ml. tietoiset ja tiedostamattomat ristiriidat. GAI on psykoterapeuttinen lähestymistapa neuroottisten, funktionaalisten ja psykosomaattisten ongelmien hoitoon. Sitä voidaan käyttää myös kriisi-interventioissa, traumoissa ja personaallisuushäiriöiden hoidossa.

Stressin hallinta tietoisen läsnäolon avulla (eng. Mindfulness)

Tietoiseen läsnäoloon pohjautuva stressin vähentäminen (eng. Mindfulness Based Stress Reduction, MBSR) on Jon Kabat-Zinnin kehittämä ohjelma, joka yhdistelee meditaatiota,

kehotietoisuutta (eng. Body Awareness) ja joogaa. MBSR:n perusta on tietoinen läsnäolo, eli käsillä olevaan hetkeen keskittyminen. MBSR voi helpottaa levottomuuden, masennuksen, kroonisen kivun ja muita stressistä johtuvia oireita. Tietoisuustaitojen harjoittaminen auttaa meitä kokemaan elämän kokonaisuudessaan. Käsillä olevaan hetkeen keskittyminen vähentää tarpeettomia häiritseviä sekä usein toistuvia ajatuksia vähentäen pelkoa, levottomuutta ja huolia. Näin pystymme näkemään todellisuuden ja mahdollisuutemme selkeämmin. Yksi mielen “kesyttämiseen” käytettävä tekniikka on meditaatio.

Rentoutumistekniikat

Autogeeninen harjoittelu (eng. Autogenic Training)

Autogeeninen harjoittelu on saksalaisen psykiatrin J.H. Schultzin vuonna 1932 kehittämä menetelmä, joka perustuu autohypnoosiin. Tekniikka vaikuttaa autonomiseen hermostoon, palauttaen sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapainon. Sillä on monia terveysvaikutuksia, koska parasympaattinen vireys edistää  ruuansulatusta, alentaa verenpainetta, rauhoittaa pulssia ja tukee immuunijärjestelmän toimintaa. Se auttaa lieventämään monia stressistä aiheutuvia psykosomaattisia häiriöitä sekä hellittää ja purkaa negatiivisia tunteita, kuten levottomuutta ja pelkoja. Päivittäinen harjoittelu on suotavaa, joko maaten tai istuen kuin räsynukke. Tekniikan harjoittamista ei suositella sydänvaivoista tai psykoottisista oireista kärsiville.

Jacobsonin progressiivinen rentoutuminen (eng. Jacobson’s Progressive Relaxation, JPR)

JPR on rentoutumistekniikka, joka tarkkailee lihasjännitystä, tarkoituksella indusoi jännitystä määrätyissä kehon lihasryhmissä ja sitten vapauttaa jännityksen näillä alueilla. Tekniikassa tarkkaillaan jännityksen ja rentoutuksen välistä kontrastia. JPR:n kehitti amerikkalainen Edmund Jacobson 1900-luvun alussa. JPR vaikuttaa ääreishermostoon päinvastaisella tavalla kuin stressi – lihasten ollessa täysin rentoutuneita, hermostuneisuuden tunne katoaa. Päivittäisen harjoittelun avulla voit oppia tunnistamaan pienimmänkin jännityksen kehossasi ja vapauttamaan sen välittömästi.

Kehontarkkailu (eng. Body Scan)

Kehontarkkailu on meditaatiotekniikka, joka opettaa sinut tunnistamaan kehosi tunteita. Liikkuen päästä varpaisiin, huomio keskittyy kehon tiettyihin alueisiin. Joillain alueilla saatat huomata jäykkyyttä tai kipua. Keskittyessäsi epämiellyttäviin tuntemuksiin, kuvittelet hengittäväsi ilmaa näihin kohtiin.  Epämiellyttävät tuntemukset saattavat voimistua ensin, mutta hetken kuluttua ne heikkenevät tai katoavat kokonaan. Keho tuntuu rentoutuneelta ja vapautuneelta.

Rentoutuminen hypnoottisen suggestion avulla

Indusoitu kehon ja mielen rentoutus (käyttäen sivulla mainittuja tekniikoita) aiheuttaa toisenlaisen tietoisuuden tilan, jossa saavutetaan tehokkaampi vaste positiiviseen suggestioon.

Visualisaatio

Keho ja mieli toimivat yhdessä yhtenä kokonaisuutena. Kehomme reagoivat ajatuksiimme ja ajatuksemma voivat saada aikaan kemiallisia reaktioita kehoissamme. Kuvittele esimerkiksi pureskelevasi sitruunan palaa – huomaat välittömästi syljen erityksen kasvaneen määrän suussasi.

Ajatuksillamme emme voi vaikuttaa vain tunteisiimme, vaan myös parantumiseemme. Suurimman osan ajasta olemme ajatustemme vallassa, käyttäen vain vasenta aivopuoliskoamme. Visualisaatio puolestaan vaikuttaa oikeaan, luovaan, aivopuoliskoomme. Voit esimerkiksi kuvitella ottavasi parantavan kylvyn, jossa vedellä on ihoasi puhdistava vaikutus. Tai voit kuvitella parantavan valon vievän kivun pois, tai kuinka immuunijärjestelmän solut taistelevat tunkeutujia vastaan. Mielikuvituksellasi ei ole rajoja.

“Who looks outside, dreams; who looks inside, awakes.” – Carl Gustav Jung

Autumn Sun